torstai 17. toukokuuta 2018



Kauppi, Tampere (Kuva: AL)





















                                             (Inspiraatio: "Keith Jarrett: Chant of the Soil")


Imemällä pölyä irtoatte pölystä,
   neuvoo mystikko,
                       painamalla otsanne soraan, 
                       palvelijoina toisillenne
                                löydätte buddhaluonnon,

on hypättävä myllyyn,
    jota omat jalkanne polkevat,

ihminen, nahkainen leili,
kehykset, maisema joka
    niiden sisässä tekee työtään,

pistemaalaus, ainoa piste
    etsii itseään
    kaikkialta, lakkaamatta,

neulansilmä, johon on sovitettava
iäti terävöityvää lankaa,

    ja langanpää jälleen kerran
           hukassa.

Ja niin
                           todelliset mystikot vaikenevat.
                                       . . .


maanantai 7. toukokuuta 2018





Karvian hautausmaa  (Kuva: AL)





Niittokoneella
    ikävä tapa leikata
  jokainen korsi.
         . . .

Kaadettu runko,
     nurinkurista -- tuoksu
   niin taivaallinen. 
         . . .

Kevään tuijotus,
     tuhansine silmineen
  sammakonkutu.
         . . .






sunnuntai 22. huhtikuuta 2018





Lapinniemen satama (Kuva: AL)

H
AIKUBAGATELLEJA


Luvaton tauko,
        lakaisija nojailee
    sumussa luutaan.
         . . .

  Katusoittaja
potkiskelee itsekin
   tyhjää kuppiaan.
         . . .

Sambakulkue
        kuulostaa kauempaa
    pesukoneelta.
         . . .





Uikutus sängyn
        alta, sen ajan minkä
     ilotulitus.
       . . .

   Hyrisemällä
  kissa pitää syliäsi
      käynnissä.
   



keskiviikko 14. maaliskuuta 2018




Rauhaniemen vanhainkotia  (Kuva: AL)





Hitaita asioita,
luoda runo, kolata polku
portille saakka.

Mitä tahansa
saa aikaan
tulee sisältä lämmin.

Seuraavaan lumisateeseen
maailma on
kätteni jäljet.


           
                    Odotusta


                                                        (Arto Lappi:Veden ääret, Enostone, 2018)

keskiviikko 28. helmikuuta 2018


 






Se ei ole pelkästään
tunnelmallista, kun näen sinun
lukevan toisella puolen huonetta
otsalampun valossa,

minun ei tarvitse
      odottaa sinua kotiin.


                           Myöhään


(Arto Lappi: Veden ääret, Enostone, 2018)










maanantai 12. helmikuuta 2018



Palatsinraitin silta, Tampere (Kuva: AL)


Jos taon
kysymysmerkin
suoraksi,
saan huutomerkin.
Silti kuiskaus
peittoaa sen
mennen tullen.
Silloin on
tuotava huulet liki,

kuiskattava
ihmisen korvaan.


              Varttumisesta

      (Arto Lappi: Veden ääret, Enostone, 2018)







sunnuntai 4. helmikuuta 2018




Tuomiokirkon puisto, Tampere (Kuva: AL)





Paju raidaksi,
ihminen runoilijaksi.
On kasvamista.
Eikä sotketa tähän
ainoatakaan jumalaa.

                      Paju


       (Arto Lappi: Veden ääret, Enostone, 2018)

Ps. Kuvan puu ei ole pajua nähnytkään, mutta 
      muuten kaikin puolin otos istuu runoon.